Oivalsin virsien runoluonteen, kun minulla oli kurkku kipeä enkä voinut laulaa. Yksi ihminen neuvoi, että voisin lukea virsiä. Niin sitten teinkin, ja siitä avautui aivan uusi maailma. Mieheni löysi kätköistään minulle sellaisen virsikirjan, missä ei ole ollenkaan nuotteja. Virsiä voi sekä lausua että lukea kuten muitakin runoja. Virsien lukemisessa on myös se hyvä puoli, että voi keskittyä sanoihin paremmin kuin laulaessa. Vuoden 1986 virsikirjassa ja vuonna 2015 käyttöönotetussa lisävihkossa on yli 700 virttä, joten se on ehtymätön aarreaitta.