lauantai, 27. marraskuu 2021

Uusi kirkkovuosi alkaa

Huomenna vietetään ensimmäistä adventtisunnuntaita, joka aloittaa uuden kirkkovuoden. Alamme siis valmistautua jouluun. Kirkossa on suuri juhlapäivä, joten alttarilla poltetaan kuutta kynttilää ja liturginen väri on valkoinen. Messussa adventin aika näkyy siinä, että kunnia ja kiitosvirsi jäävät pois. Huomisesta joulupäivään asti on pienen paaston aika, joten tämäkin blogi jää nyt tauolle. Palaan päivittämään blogia lauantaina 25.12.

lauantai, 20. marraskuu 2021

Virret ovat hengellisiä runoja

Tämän päivityksen aihe tuli mieleeni, kun kurkkuni oli kipeä enkä voinut laulaa. Yksi ihminen ehdotti minulle, että voisin lukea virsiä. Mieheni etsi minulle kätköistään sellaisen virsikirjan, jossa ei ole ollenkaan nuotteja. Siitä huomasin, että nehän ovat runoja. Virsien kauneus tulee ihan eri tavalla esiin, kun ei tarvitse keskittyä nuotissa pysymiseen vaan pelkästään sanoihin. Virsiä voi joko lukea hiljaa mielessään tai lausua niin kuin muitakin runoja. Vuoden 1986 virsikirjassa ja vuonna 2015 käyttöönotetussa lisävihkossa on yhteensä yli 700 virttä, joten se on todellinen aarreaitta.

lauantai, 13. marraskuu 2021

Toivon kynttilät

Tämän päivityksen aihe tuli mieleeni, kun katselin meidän 7-haaraista kynttelikköä, joka tuo valoa marraskuun pimeyteen keittiön ikkunalla. Ajatus on peräisin virren 600 kolmannesta säkeistöstä: Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, / tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Sen kirjoittaja oli keskitysleirillä eikä silti menettänyt toivoaan. Hän ajatteli varmaan, että joko hän kuolee tai pääsee pois leiriltä. Hänen kohtalokseen tuli teloitus, mutta runo on kuitenkin jäänyt elämään virren sanoiksi.

Mielestäni kristinuskon toivo on vähän samanlaista kuin siinä, onko lasi puoliksi täysi vai puoliksi tyhjä. Olen itse optimisti, koska lasi voi olla ääriään myöten täynnä mutta ei koskaan täysin tyhjä. Vesipisarat lähestyvät ääretöntä pienuutta, jota ei kuitenkaan voi koskaan saavuttaa. Samalla logiikalla kristityn toivo ei voi koskaan kadota kokonaan, vaan aina on jäljellä ainakin pieni toivon pilkahdus.

lauantai, 6. marraskuu 2021

Hiljaisuudessa Pyhä Henki rukoilee puolestamme

Tämän päivityksen aihe ei ole oma keksintöni, vaan se löytyy Raamatusta:  Henki puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin (Room. 8:26). Sama ajatus on myös virressä 525: hiljaisuus on rukouksen / siinä Luojan sydän lyö.

Monille hiljaisuuden retriitit ovat kuin keitaita, joissa voi olla yhteydessä Jumalaan. Jos ei ole mahdollisuutta osallistua retriittiin, hiljaisuuteen voi hetkeksi laskeutua kotonakin. Älylaitteet kannattaa laittaa äänettömälle, valot voi ehkä sammuttaa ja katsella sen sijaan vaikka kynttilän liekkiä. Näin koen ainakin itse vahvasti sen, että Pyhä Henki rukoilee koko ajan puolestani.

lauantai, 30. lokakuu 2021

Rukous on luterilaisen kirkon "3. sakramentti"

Luterilaisessa kirkossa on kaksi virallista sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Kolmas sakramentti on täysin oma näkemykseni. Siitä puuttuu fyysinen aine, joka on luterilaisen käsityksen mukaan välttämätön. Olen kuitenkin sitä mieltä, että rukosta voitaisiin pitää epävirallisena kolmantena sakramenttina, koska sillä on messussa niin tärkeä rooli.

Messu on täynnä rukousta. Jos vielä virretkin katsotaan rukouksiksi, messussa rukoillaan todella paljon. Virsiä on messussa yleensä kuusi. Rukouksia on yhteensä yhdeksän, joista tutuin on Isä meidän -rukous. Ehtoolliseen liittyy kaksi rukousta. Muita rukouksia ovat esimerkiksi päivän rukous ja Herra armahda.